Vaatteemme ja kenkämme
Maayhteyden merkitys hyvinvointiimme on ollut yksi havahduttamimmista ja innostavimmista asioista, joka matkallani on tullut eteen.
Heti asiaan tutustumisen jälkeen monenlaiset asiat alkoivat pyöriä mielessä; miten voisimme arjessa maadoittua enemmän ja voida paremmin?
Luonnollisesti huomio suuntautuu ensin ympäristöömme, jossa elämme sekä käyttämiimme vaatteisiin ja kenkiin.
Eri materiaalit johtavat sähköä eri tavoin. Luonnonmateriaalit kuten puuvilla ja pellava sekä silkki ja nahka ovat sähköä johtavia.
Keinokuituvaateet taas eivät johdä sähköä eivätkä muovipohjaiset kengät.
Ihmiseen saattaa kertyä voimakaskin sähkövaraus päivän mittaan. Kun tämä eri syistä kertynyt sähkövaraus ei pääse purkautumaan luonnollisella tavalla, varaus jää ihmiseen.
Kun yleisesti mietitään vaatteita tai kenkiä ja niiden valintakriteereitä, harvemmin on tullut ajatelleeksi niiden sähkönjohtavuutta. Huomio kohdistuu monenlaisiin muihin ominaisuuksiin, mutta miten on meidän itsemme laita; mitä vaate meille ja meidän kehollemme tekee ja miten se meihin vaikuttaa? Jos ei ole erityisen herkkä, voi olla että ei juuri koskaan tule eteen tilannetta, että asiaa sen ihmeemmin miettisi.
Luontaisparantamisen edelläkävijä, sveitsiläinen Alfred Vogel kirjoittaa kirjassaan "Luonto, paras lääkitsijä" (Der kleine Doktor, 1952), että pian tekokuituisten vaatteiden ilmestymisen jälkeen naisilla todettiin tekokuitusukkien aiheuttavan kipuja. Myös tekokuituisten alusvaatteiden huomattiin aiheuttavan vaivoja, jotka muistuttivat reumaattisia kipuja.
Vogel kirjoittaa, että näyttäisi siltä, että tekokuidut vaikuttavat suuresti sähköiseen jännite- ja energiakenttään ja voivat osittain tuhota sitä. Hän kehotti ainakin reumaatikkojen ja hermostoltaan hyvin herkkiä ihmisiä käyttämään luonnonkuituvaatteita tekokuitujen voidessa pahentaa myös verenkiertohäiriöistä kärsivien vaivoja.
Maadoittumistiedon valossa tämä tuntuu hyvin ymmärrettävältä. Positiivisen sähkövarauksen kertyminen kehoon ja elektronien puutos vaikuttavat terveyteen monin tavoin.
Kun vaatteet, joita pidämme yllämme ja kengät, joita pidämme jalassamme, eivät päästä sähköä purkautumaan ja salli elektronien tulla kehoon, voi tulos olla yllättävän haitallinen.
Luonnonmateriaalit kuten puuvilla ja pellava ovat sähköä johtavia materiaaleja, mikä tarkoittaa, että maadoittuminen mahdollistuu vaatteenkin läpi eikä kangas luo haitallista sähkövarausta ihmiseen.
*
Kesällä voimme usein paremmin, joskin siihen vaikuttavat monet yhtäaikaiset tekijät: olemme enemmän ulkona ja Auringossa. Ja lisäksi meillä on myös paljon vähemmän vaatteita päällä; talvella olemme kauttaaltaamme vaatteiden peitossa, päästä varpaisiin ja kengät jalassamme.
Luonnonmateriaaliset vaatteet ovat varmasti kokeilemisen arvoiset. Maadoittavat kengätkin olisivat Suomen oloissa enemmän kuin tarpeen. Niitä jo jonkin verran markkinoilta löytyykin. Kenkien rakenteessa on usein jokin sähköä johtava materiaali, jonka avulla maayhteys syntyy ja elektronit pääsevät kehoon eikä haitallista sähkövarausta pääse syntymään.
Maadoittuminen -kirjassa otetaan myös esiin se asia, että maadoittavat kengät eivät kuitenkaan ole uusi keksintö; ne ovat teollisuudessa arkipäivää. Niiden avulla estetään kehon staattisen sähköisyyden aiheuttamat purkaukset, jotka voisivat vahingoittaa elektronisiruja- tai osia. Mutta tavalliseen arkielämään me tarvitsisimme niitä myös.
Historia- ja luontonäkökulmasta katsottuna voi hahmottaa kokonaisuuden. Maadoittuminen -kirjassakin huomioitiin, että aikoinaan elettiin arjessa suorassa maayhteydessä; käveltiin, istuttiin ja nukuttiin tavalla tai toisella maan kanssa yhteydessä. Nahasta ja esimerkiksi eläinten turkista valmistetut jalkineet ja vaatteet suojasivat ja lämmittivät, ja olivat sähköä johtavia.
Edessämme on jälleen luonnon upea ikiaikainen viisaus: